Tekoäly on yksi tämän vuosituhannen alun merkittävimmistä teknologisista innovaatioista. Tekoälyä itsessään on kehitetty jo 1900-luvun puolella, vaikka ajatuksia siitä on ollut jo vuosisatojen ajan. Vuosituhannen vaihdoksen jälkeen sen kehitys on mennyt nopeasti eteenpäin ja monet tavalliset kuluttajatkin käyttävät sitä arjessaan.
Tekoäly on kulkenut pitkän matkan eteenpäin ensimmäisistä itseohjautuvista roboteista. Tekoäly on laajalti helposti saatavilla, sekä ilmaiseksi että maksullisina palveluina. Kun tekoälyä on esitelty maailmalle, on sitä pidetty aluksi hyvin kaukaisena ja jopa mahdottomana asiana. Se on kuitenkin saavuttanut tietynlaisen aseman ja ihmiset voivat valjastaa sen erilaisiin käyttötarkoituksiin.
Tekoälyä hyödynnetään monilla aloilla ja monille se saattaa olla tuttu esimerkiksi eri yritysten ja sivustojen chat-bottien muodossa. Esimerkiksi moni pnp casino tarjoaa asiakaspalvelua aluksi tekoälypohjaisena chat-bottina, mutta tyypillisesti yhteyden saa myös oikealle asiakasneuvojalle.
Tällä sivulla kerromme tekoälyn kehityksestä. Monelle saattaa tulla yllätyksenä, kuinka kauan sitten tekoäly sai kipinänsä. Sitä ei kuitenkaan ollut mahdollista kehittää kovin pitkälle vielä vuosisatoja sitten, sillä teknologia ei yleisesti ottaen ollut kehittynyt vielä tuolloin tarpeeksi pitkälle.
Tekoälyn historiaa
Tekoälyn perustana ovat filosofiset ajatukset siitä, kuinka inhimillistä ajattelua, logiikkaa ja päättelyä voisi jäljitellä. Inhimillisen ajattelun periaatteita on käsitelty jo filosofi Aristoteleksen aikoihin. 1600-luvulla filosofi ja matemaatikko René Descartes toi ilmoille ajatuksen, että ihmismieli toimii koneen tavoin. Tämä herätti kysymyksen, voisiko ihmisen älyä ja ajattelua jäljitellä koneiden avulla. 1600-luvulla muutkin filosofit pyörittelivät ajatusta ja Gottfried Leibniz kehitti binaarisen järjestelmän, joka on nykyäänkin perustana tietokoneiden toiminnalle.
Varsinaista tekoälyä alettiin kehittämään kuitenkin vasta 1900-luvulla. Brittiläinen matemaatikko Alan Turing kehitti vuonna 1936 laitteen, joka pystyi simuloimaan minkä tahansa algoritmin suorittamista. Vuonna 1950 hän esitteli Turingin testin. Sen tarkoituksena oli määrittää, onko koneen mahdollista käyttäytyä niin älykkäästi, ettei ihminen pysty erottamaan sitä ihmisestä pelkän keskustelun perusteella. Tämä oli askel kohti tekoälyn muotoutumista.
1956 oli merkittävä vuosi tekoälyn kehitykselle. Tuolloin pidettävässä Dartmouthin konferenssissa pohdittiin, miten ihmisen älyä voitaisiin jäljitellä koneilla. Tekoäly-termiä ei oltu aiemmin käytetty, mutta kyseisessä konferenssissa sitä käytettiin ensimmäistä kertaa. Tekoäly-termin keksimisen takana on yhdysvaltalainen tietojenkäsittelytieteilijä John McCarthy.
Ensimmäiset tekoälyrobotit ja -ohjelmistot
Ensimmäinen itsenäisesti liikkuva robotti oli vuonna 1966 kehitetty Shakey. Se pystyi liikkumaan ympäristössä tekoälyä ja sensoreita käyttäen. Samaan aikaan kehitettiin ensimmäisiä tekoälypohjaisia asiantuntijajärjestelmiä, jotka pystyivät tekemään tieteellisiä ja lääketieteellisiä päätöksiä ja diagnooseja.
Tällaiset asiantuntijajärjestelmät alkoivat saamaan suosiota 1980-luvulla. Niitä otettiin käyttöön eri yrityksissä, kuten teollisuudessa, diagnostiikassa ja finanssialalla.
1990-luvulla koneoppiminen otti jälleen harppauksen eteenpäin. IBM:n kehittämä Deep Blue -tietokone onnistui voittamaan shakin maailmanmestarin Garri Kasparovin shakkipelissä. Tämä oli osoitus siitä, että tekoäly pystyy voittamaan ihmisen tietyissä tehtävissä.
2000-luvulla siirryttiin syväoppimiseen. Tämä perustuu monikerroksisiin neuroverkkoihin, jotka mahdollistavat tekoälyn oppimisen ja kehittymisen ilman ihmisen ohjausta. Tämä kehitys oli mahdollista suurten datamäärien saatavuuden ansiosta.
Tekoäly nykypäivänä
Nykyään 2020-luvulla tekoäly toimii osana arkipäivää. Sitä sovelletaan monilla eri aloilla, kuten terveydenhuollossa, asiakaspalvelussa ja teollisuudessa. Nykyään on käytössä sekä kapeaa tekoälyä (narrow AI), joka pystyy suorittamaan esimerkiksi kasvojentunnistusta tai pelistrategioiden tunnistusta sekä yleistä tekoälyä (general AI), joka pyrkii jäljittelemään ihmismäistä älykkyyttä.
Teollisuuden ulkopuolella tekoäly on nykyään kenen tahansa saatavilla. Ihmiset omistavat nykyään yhden tai useamman älylaitteen, jonka avulla tekoälyäkin pystyy käyttämään. Vuonna 2018 julkaistiin ensimmäinen Open AI:n kehittämä GPT-malli, GPT-1. Se toi ihmisille mahdollisuuden hyödyntää tekoälyä esimerkiksi kirjoitetun tekstin luomisessa. GPT-mallien kehitys on jatkunut ja vuonna 2024 julkaistu GPT-4 -malli pystyy ymmärtämään laajempia tekstikokonaisuuksia sekä ääntä. Se pystyy myös tuottamaan aiempaa laadukkaampia vastauksia. Se pystyy myös lukemaan tiedostoja ja generoimaan kuvia.
OpenAI tutkii jatkuvasti, miten tekoäly pystyisi ymmärtämään erilaisia konteksteja entistä paremmin ja kuinka se pystyisi aiempaa inhimillisempään vuorovaikutukseen. Keskeisiä kehityskohteita ovat myös tekoälyn etiikka sekä väärinkäytön ehkäisy. Tekoälyn kehityksessä keskeisiä asioita ovat myös vastuullisuus ja etiikan noudattamisen.
Tekoälyn kehitystä jatketaan ja sen mahdollisuuksia tutkitaan. Sitä hyödynnetään yleisesti erilaisissa automaattisissa asiakaspalvelu-chateissa. Lisäksi sitä hyödynnetään niin sisällöntuotannossa kuin koulutuksessakin. Tekoälylle on löydetty lukemattomia eri käyttötarkoituksia ja tulevaisuudessa niitä mitä todennäköisimmin tulee saataville lisääkin.
